Valmennettavani kysymys: ”Se Rautapuuma Minnan tekniikka jäi miulle pyörimään päähän versus esim siun tekniikka. Niissä on hirveästi eroa miusta, mut onko molemmat oikein. Onko vaan yksilöllinen ero tms.?”
Kun puhutaan kahvakuulatempauksesta kilpailumielessä, jossa tavoitteena jokaisella on voitto, niin maaliinhan pääsee monella eri tavalla.
Jos me urheilijat olisimme kaikki samanmallisia ja samanaivoisia niin varmasti olisi olemassa vain yksi ainoa tapa, josta voisi sanoa, että se on “oikein” ja sillä pääsee huipputuloksiin.
Kaksi pääasiaa mitkä olen huomannut ja yhtäkkiä tulee tähän ylöslaitettavaksi tempauksen suhteen ovat:
- Fysiikan lait
- Nostajan tapa olla ihminen
Lyhyesti siis:
hyvän tuloksen edellytys on, että nostaja ymmärtää millä tavoin fysiikan lait vaikuttavat kahvakuulan liikkeeseen ja millä tavoin hän näitä lakeja itselleen soveltaa. Joko yksin tai valmentajansa kanssa.
Voi olla että joku ei sovella mitenkään. Siitä huolimatta hän on maailman paras nostaja sillä omaa niin hyvät henkilökohtaiset ominaisuudet, joilla kuulasta tulee kevyt (huippukunto, pitkät sormet, kova pää, osaa valmistaa oikeanlaisen kaurapuuron, kämmenissä teräsnahat..).
Sitten kun näitä ominaisuuksia ei ole suotu niin on pakko soveltaa fysiikan lakeja, jotta pääsee samalle viivalle. Tai kovalla ja tarkoituksenmukaisella treenillä edes lähelle samaa viivaa.
Ja kun uheilijalla on hallussaa fysiikan lait, lahjakkuus ja sen ymmärtäminen, kova treeni sekä huippuominaisuudet juuri siihen lajiin mitä hän tekee sekä kaikki muut elämän osaalueet kohdallaan niin… No, semmoista odotellessa.
Jos taas ajatellaan nostamista ylipäätään niin mielestäni urheilusuorituksen tekemisen pitää näyttää helpolta. Kauniiltakin. Mutta ajattelen näin monesta muustakin asiasta. Mikäli tavoitteeni olisi ainoastaan tuloksien kautta eläminen niin voisi olla, että vähät välittäisin siitä miltä nostamiseni tai muiden nostaminen näyttää.
Nyt välitän siitä minkälaiset eväät valmennettavani saavat painavien kuulien nostamiseen, jotta heidän ei tarvitsisi taas opetella asioita uudestaan kun kevyessä kuulassa ei enää ole haastetta.
Miksi kysymme onko jokin nostotapa oiken vai väärin?
Kun katsotte netistä eri nostajien videoita niin vastaus katsojalle tulee puhtaasti sen perusteella mitä hänelle on opetettu, mitä saunaillassa tai somessa on jauhettu ja millainen kokemus hänellä on painavien kuulien tempaamisesta.
On selvää, että mikäli ei koskaan ole kuullut painonsiirrosta saatikka ymmärtänyt sitä, on mielipide joko sitä vastaan tai ainakin asiaa lähestytään pelokkaan jännittyneesti. Olen muuten vetänyt treenimuotoisen pikakurssin, jossa yksi nostaja kapinoi koko olemassaoloani niin paljon, että ehdottomasti halusi nostaa niinkuin aina ennenkin, riippumatta siitä olisiko parilla tekniikkamuutoksella ollut pieni mahdollisuus nostomukavuuden parantamiseen. Se on ookoo. Arvostan sinnikkyyttä pitää omasta iluusiostaan kiinni.
Oikein ja väärin- ajatteluun vaikuttaa myös onko nostanut vuodesta toiseen amatöörisarjassa keräten mitaleita vauvasta vaariin vai onko saanut täyden ajan edes kerran mestaruussarjan tempauksessa.
Ajattelutavassa on myös eroa minkä verran on ohjannut tai valmentanut eritasoisia tempaajia. Tosin kokemuskaan ei välttämättä ajattelussa tai etenkään valmentamisessa riitä: jokaikinen nostaja on omanlaisensa ja itse valmentajana koen olevani aina uuden asian edessä mitä tulee siihen kuinka nostaja osaa hahmottaa omaan kehoaan, millä tavalla oppii mitään, mitkä hänen resurssinsa yleensäkään on urheilijana kehittyä ja sata muuta asiaa.
Jos riittävästi alkaa miettimään mikä on oikein tai väärin niin voi olla varma, että menee omassa kehittymisessään metsään (tosin sinnehän kehoitetaan nykyään ihmisiä menemään). Varsinkin jos vielä miettii, että onko se oikein vai väärin myös muiden mielestä.
On olemassa hyvää nostamista ja huonoa nostamista.
Hyvällä nostamisella tulee lähes poikkeuksetta tuloksia jos kaikki muutkin osa-alueet ovat kunnossa ja ennenkaikkea se mikä on ehdottomasti tärkeintä: urheilija pysyy terveenä.
Huonolla nostamisella voi tulla tuloksia, todennäköisesti menettää terveyttä, ja nostovuodet saattavat jäädä vähiin, jota tosin saattaa siirtää hyvä fyysinen kunto.
Vastaus valmennettavalleni oli tässä.
Ja kyllä, ero tempauksessa on yksilöllinen. Usain Bolt ja Justin Gatlin juoksevat molemmat juuri niinkuin fysiikan lakien mukaan ihmisen kannattaa juosta, jotta pääsee mahdollisimman kovaa. Kun näiden urheilijoiden juoksutekniikkaa tarkastelee lähemmin niin se on täysin erilaista, lähtien jo jalan kosketuskulmasta alustaan. Jos he tekisivät tekniikkavaihtarit niin molemmat häviäisivät suomalaisille sprinttereillekin. Itseasiassa tekniikkavaihtari ei olisi välttämättä edes mahdollista sillä he ovat myös täysin erimallisia keholtaan.
Tsekkaa tempauksesta laatimani lajianalyysi jos kiinnostaa laajentaa ajattelutapaa. Kannattaa lukea myös muiden lajien lajianalyysejä. Huomaa pian ettei voikaan sanoa jonkin asian olevan oikein tai väärin. Ja mikä parasta, lopettaa sen pohtimisen ja keskittyy siihen miten omaa otettaan voisi parantaa.
150 