Samoin kuin uusi työ. Uusi vanha työ. Palasin rikoskonstaapelin hommiin. Eipä tätäkään olisi arvannut tapahtuvan kun yli neljä vuotta sitten sanoin poliisiorganisaatiolle näkemiin. Ellen jopa hyvästi. Naituani itseni poliisisukuun oli tämä siirto ilmeisesti vain ajan kysymys. Oli siis aika kaivaa koiranpennun syömä badge varaston laatikosta.
Loppuvuodesta 2020 löysimme puolison kautta talon maalta, vähän vahingossa. Kaupat tehtiin nopealla aikataululla ja muuttamaan pääsimme jouluksi. Aivan mahtavaa. Peltoa, vettä, metsää ja metsäneläimiä ympärillä. En voisi parempaa asuinpaikkaa ajatella. Koira tykkää, ihmiset tykkää. Niin auvoista tämä on että itikatkaan eivät liiemmin nosta verenpainetta. Vielä.
Uuden kotiutumisen kanssa samaan aikaan edellisessä työssä alkoi vuoden lopussa melko kovat tohinat ja sitä jatkui kevääseen asti. Aloin väsymään. Ylitöitä, tauottomia työpäiviä ja etätyö puolen vuoden ajan. Oli pohdittava jälleen minkä verran on valmis laittamaan itsestään likoon. Totesin etten ole riittävän motivoitunut ja siksi paluu vanhaan oli helppo päätös.
Koska elämä on ollut melko tiivistä viimeisen puoli vuotta niin urheilu on jäänyt. Treeniä ei ole jaksanut ajatellakaan ja satunnaiset lenkit koiran kanssa jäivät viimeistään kun ensimmäiset helteet tulivat (vihaan kuumuutta). Luovuin tavoitteestani osallistua syksyn 2021 SM-kisoihin sillä ei ole mitään mahdollisuutta saada nostokuntoa, saatikka muutakaan kuntoa.
Olemme seuran kanssa mukana 2022 SM-viikon järjestamisestä kahvakuulan osalta ja voi olla, että jos kevään SM- kisat jäävät myös nostamatta niin ensi kesänä saatan astua kisalavalle. Tai istua katsomossa.
Hyvä tunne on siitä, ettei ole pakko tehdä kisatreeniä vaan voin päättää milloin kisaan jos kisaan. Tavoite 150 toistoa 24 kilolla on toki vielä. Katsotaan nyt millä tavoin sitä alkaa lähestyä kun ensi keväänä tulee 50 vuotta mittariin!
150 