Kahvakuulaurheilussa niin Suomessa kuin maailmallakin on tällä hetkellä voimassa sekä virallisia että epävirallisia ennätyksiä, jotka ovat sääntöjen vastaisia. Jo hetken aikaa olen pohtinut, että minne ovat allemenot kadonneet mutta sitten tajusin. Nehän ovat siirtyneet tempaukseen.
Kaikissa urheilulajeissa on kilpailusäännöt. Säännöt on tehty mm. sen takia, että jokaisella kilpailijalla olisi mahdollisuus tehdä oma paras suorituksensa samalta lähtöviivalta (tarkoitan nyt vain sääntöjä). Jotta kuka tahansa voisi voittaa tai tavoitella sijoituksia kärjen takana. Tehdä omia ennätyksiä tai muuten vain ylittää itsensä.
Säännöt on luotu myös sen takia, että tuomareiden olisi helpompi tehdä työtään. Mitä se työ missäkin urheilulajissa sitten onkaan. Lisäksi säännöt ja urheilulajien lajianalyysit kulkevat käsi kädessä: lajianalyysi perustuu kulloisenkin lajin sääntöihin. Käy lukemassa lajianalyysi kahvakuulaurheilun tempauksen osalta.
Autotallituloksissa nostotavat voivat olla laidasta laitaan mutta kilpailuissa, joissa on tuomaritoimintaa, kahvakuulaa nostavan pitää olla selvillä säännöistä ennen kuin lavalle astuu. Työnnössä ja rinnalleveto-työnnössä vaaditaan nostajaa tekemään hyväksytty allemeno, jonka tuomari laskee tulokseen. Suomen Painonnostoliitto ry:n Kahvakuulaurheilun mestaruuskilpailusäännöt 10.3.2017 alkaen kertovat työnnön ja siihen kuuluvan allemenon osalta seuraavaa:
“Työntö lähtee alkuasennosta, jossa kuula tai kuulat ovat rinnalla ja käsi tai kädet ovat vartaloa/kylkiä vasten koukussa ja jalat ovat suoristuneina. Työnnössä kilpailija nostaa kuulan/kuulat suorille käsille alkuasennosta valmis-asentoon tehden allemenon siten, että käsi/kädet suoristuvat ennen jalkoja. Noston jälkeen jalkojen ja kahvakuulan tai kuulien tulee olla samalla linjalla vartalon kanssa käsi tai kädet suorina.
Liikkeen tulee olla yhtäjaksoinen ja käsien tulee suoristua ennen jalkoja. Liike ei saa olla vauhtipunnerrus tai punnerrus. Kilpailijan nostettua kuulan tai kuulat ylös ja saatuaan asentonsa valmiiksi tuomari laskee hyväksytyn toiston. Punnerrusta tai vauhtipunnerrusta, jossa kilpailijan jalat suoristuvat heti alkuasennon jälkeen, ei hyväksytä.”
Kahvakuulaurheilun sääntöihin olisi ehkä hyvä tehdä tarkennus sillä on olemassa muitakin tapoja nostaa kuula ylös kuin punnerrus tai vauhtipunnerrus. Videoilla yksi suosituimmista, Iinesperä Välilevynpullistumalla. Voidaan myös lopettaa puhuminen allemenosta ja hyväksyä kaikki variaatiot kuulan loppuasentoon saattamisesta?
Meillä on maamme kahvakuulaurheilussa huutava pula tuomareista. Tuomarointi koetaan välillä haastavaksi ja varsinkin silloin kun nostajalla ei ole säännöt hallussa. Pari vinkkiä työnnön tuomarointiin:
- allemeno on varmuudella tapahtunut kun kuulat nousevat vielä allemenon jälkeen kun jalat suoristuvat ja nosto on valmis. Ota takaseinästä kiintopiste nostajan kohdalla, josta näet liikkuvatko kuulat vai ei. Tämä on ehkä ainoa tapa miten voit havaita allemenon sillä tuomaroit aina suoraan nostajan edestä. Voit myös pyytää, varsinkin pienemmissä kisoissa, nostajaa näyttämään työntönsä etukäteen. Ja salikisoissa on hyvä kertoakin mitä lavalla nostajalta odotetaan, jos allemeno ei tahdo sujua.
- jos sinulla on tuomarina vaikeuksia saada nostajan allemenosta selvyyttä, niin voi auttaa kun mietit, pystyisikö nostaja pysäyttämään vartalon liikkeensä oletetun allemenon kohdalla vai ei. Vauhtipunnerrukseen tai tuskin havaittavaan allemenoon on melko vaikea pysähtyä ennenkuin nosto olisi valmis.
- lantion ja jalkojen “heitto” taaksepäin siten, että kuulat pysyvät paikoillaan siinä kohtaa mihin ne rinnalta on nostettu, ei ole allemeno. Se ei ole varsinaisesti vauhtipunnerruskaan vaan jotain muuta mistä ei säännöissäkään mainita mutta tätä tyyliä jostain syystä matkitaan (liikeeseen liittyy myös terveydellisiä riskejä. Kerron niistä sitten kun kerron mikä työntötekniikassa kannattaa huomioida. Fiksuimmat jo arvaavat.). Pelkkä polvien koukistuminen työnnön allemenossa ei siis tarkoita sitä, että allemeno on tehty.
- pienempi paha kuin tekemätön allemeno on kuulien pompsahtaminen ylös-alas yläsasennossa. Varsinkin jos kuulat ovat kevyet nostajalle niin kunnollisessa allemenossa kuulat väistämättä liikkuvat hieman. On hölmöä antaa hylsyjä kuulien liikkeestä yläasennossa jos allemenoakaan ei ole tehty. Jos allemeno tehdään em. “heittämällä” niin kuulat todellakin pysähtyvät siihen mihin ne on rinnalta nostettu ylös. Sitten ollaan kauhean ylpeitä siitä, että yläasento on stabiili mutta yksi pikku juttu, allemeno jäi tekemättä.
- jollet tuomarina ole koskaan nostanut kahvakuulaa niin tee sitä välillä, edes vähän. Opettele itse allemeno ja kokeile miten eri tavoin kuulaa on mahdollista työntää ja mitä kehon hallinnalta vaaditaan. Katsele paljon nostovideoita. Muodosta oma tapasi tuomaroida ja usko itseesi.
- viesteissä huono tekniikka, huono kehon hallinta, hurmioitunut olotila ja luulo siitä, että nopeaa tahtia ei voi nostaa kunnollisella allemenolla, on tuomarille yhtä helvettiä. Pysy silti tyynenä. Sinä tiedät mitä säännöissä sanotaan, joten nostaja voi tanssia vaikka kissanpolkkaa lavalla mutta sinun ei tarvitse lähteä siihen mukaan. Kolme minuuttia sääntöjen mukaista nostamista ei todellakaan ole liikaa vaadittu.
- muistathan, että jokainen sääntöjen vastainen hyväksytty nosto on karhunpalvelus urheilijalle. Kahvakuulaurheilija kyllä tietää mitä työnnön säännöissä sanotaan. Jos hän tai hänen valmentajansa ei jostain syystä ole tietoinen millainen on säännöissä vaadittava allemeno, niin sinulla on mahdollista osoittaa se tuomaritoiminnallasi ja antaa urheilijalle siten mahdollisuus kehittyä tulevaisuudessa hyväksi nostajaksi.
Entäs urheilija sitten? Oletko täysin rinnoin varma, että työntösi on asianmukaista? Yksi eniten pahaa mieltä aiheuttava tekijä kilpailuissa on kun viereisellä lavalla allemenottomat työnnöt menevät läpi silloin kun itse haluat nostaa sääntöjen mukaan.
Tein muutaman videon, jossa pyrin osoittamaan mikä on sääntöjen mukainen allemeno ja mikä ei. Tai missä raja on vähintäänkin häilyvä. Jokaisessa klipissä on tekstit kun klikkaat ne tuubissa auki. Videoilla en panostanut muuhun nostotekniikkaan kuin allemenoon, joten varsinaisesti materiaalit eivät ole työnnön opetusvideoita, keskity siis allemenoihin. Tulet kuitenkin videoissa huomaamaan, miten allemeno vaikuttaa yläasentoon. Uskoisin, että saat vidoista apua omaan nostamiseesi tai tuomarointiin ja ymmärrät, miten erilaista noston arviointi on sivusta tai edestä. Viimeisin työnnön kannalta opettavainen video löytyy viime helmikuulta SM-kilpailujen naisten viestistä, josta edellä mainitut seikat luettuasi varmasti löydät allemenot niiltä, jotka ne tekevät.
Kun seuraavan kerran kilpailet: kunnioita itseäsi, tuomareita ja kanssakilpailijoitasi nostamalla sääntöjen vaatimalla tavalla.
Jos haluat tietää, miten hengitys, kehon voimatasot, kehon hallinta, biomekaniikka ja muut lukuisat asiat vaikuttavat nostotekniikkaasi, niin ota yhteyttä. Tavataan ja tehdään sinusta parempi kahvakuulanostaja. Ensimmäinen asia minkä itse sain oppia kun kuulaa aloin nostamaan, oli allemeno. Se on tärkein juttu tässä iloittelussa niin kauan kun säännöt sen vaativat.